torstai 2. toukokuuta 2013

PUUHIA

Taas on sellanen tilanne, että pitää vähän pysähtyä miettimään että mitähän tässä parin viikon aikana onkaan tapahtunut. Sen verran haipakkaa on taas tullut mentyä ympäriinsä. Tai mun elämän mittakaavassa näin, varmaan ois muille ihan normisettiä. :D

Viimeiset kaksi viikkoa oon saanut nauttia H&M:n mahtavasta perehdytyksestä ja huisista porukasta. Enpä olisi heti uskonut että pääsen töihin tollaseen mestaan, jossa on kokoajan tekemistä ja pääsee kunnolla töihin kiireen keskellä, mutta missä on kuitenkin niin hyvä olla. Työympäristöstä puhumattakaan, looove that stufffff <3__<3. Olin syyskuusta asti ilman töitä ja sitä ennenkin ollut vaan yhtenä kesänä kesätöissä ravintola-alalla ja vähän yli vuoden henkilökohtaisena avustajana, joten aloin jo kaipaamaan työntekoa, sen tuomaa rytmiä ja tietenkin lisätienestiä elämään. Pelkkä opintotuki kun ei valitettavasti ole elämiseen riittänyt missään vaiheessa opintoja. Iso stressipallo on siis pois harteilta, kun voi lopettaa alituisen työnhaun ja vapaiden paikkojen kyttäämisen, varsinkin kun sopivia opintojen ohella tehtäviä töitä on aikas haastava löytää.

Parin viikon sisään on mahtunut myös mahtavat opiskelijabileet ja tanssin täyteinen ilta pikkusiskon kanssa, englannin kurssin portfolion kokoon kyhääminen, kasvatustieteilijöiden sitsit Suomen kesä -teemalla, itse suorittamani peltikolari kaiken maailman suojeluseläimet ja -enkelit matkassa ja vapun juhlistaminen. Pakollisia puutarhatöitä on myös pitänyt suorittaa haravoinnin ja pensaiden ja muiden epämääräisten istutusten trimmaamisen muodossa. Yksi "puskakin" näytti ihan auton alle jääneeltä jättiläishaisulilta, joten en nähnyt muutakaan vaihtoehtoa kun leikata sen kaljuksi. Myöhemmin täytyy saada siihen vaikka nurmikkoo tilalle. Vieläkin on kyllä sellanen olo kun tuolla pihalla häärää, että joku naapurin vanhuksista lampsii ihan justiin paikalle ja huomauttaa että hei likka, ei niitä oksia noin kuulu leikata! :D Vainoharhanen mikä vainoharhanen. En vieläkään taida tajuta, että tää on meidän oma piha. Torpan miespuolisko on saanut jo kontaktia pariin naapuriin, mutta ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole vielä lähestynyt mua. Kesällä sitten, pihalle mehua ja pullaa, niin eiköhän siitä tunnelma lämpiä. ;) Saattaapi kuitenkin olla, että ovat luulleet mua teekkariksi, kun haalarit päällä oon muutamaan otteeseen vilahtanut pihalla...






Omenapuita harvennettiin ja vohkin sitten jäljelle jääneistä oksista kasan sisälle maljakkoon ja nyt ne kukkii jo mukavasti. Taustalla näkyy herkulliset puiset ovenkarmit ja noi kaameet verhopaneelit (vai mitkä ne ny on). Karmit ois tarkotus maalata ja paneelit vaihtaa tietty verhotankoihin. Ajatukset on kyllä olleet viimeaikoina äärimmäisen kaukana minkäänlaisesta rempasta ja muutenkin kodinhoidosta,  ja valitettavasti seuraavat parisen viikkoa täytyis lähestulkoon asustaa yliopiston kurssikirjalukusalissa, jotta saisin viimeset kouluhommat puristettua kasaan. Mutta sen jälkeen seuraakin ihan huipuista huipuin palkinto, eka kesäloma yliopistosta! Viime kesänä tuli tehtyä kesätenttejä sen verran, että siitä oli kyllä lomailu välillä aika kaukana. Kesän myötä ehtii myös paneutua kunnolla talon projekteihin, jota ihme ja kumma odotan melkein innolla.








Ensimmäisen kassapäivän kunnialla läpi suoriutumista oli pakko juhlistaa hyvällä sapuskalla. Oon viimeaikoina fiksoitunut bataattilohkoperunoihin ja chorizonakkeihin. Bataatit on hyviä oliiviöljyllä, suolalla ja grillimausteella, ja chorizot sen takia, koska sisältävät aika hyvin lihaa ja nämä eivät ainakaa natriumglutamaattia. Ruuassa yleensäkin tykkään voimakkaista ja selkeistä mauista ja tässä ne toteutuivat aika hyvin. Plussaa on myös tietty aina se, jos ruuan saa pöytään helposti ja nopeasti. Kylkeen tein vielä perus fetasalaatin ja netistä bongasin punasipuli-kermaviilidipin ohjeen bataateille ja siinäpä olikin sopiva parivaljakko. :) Jälkkärinä kahveet ja lakujätskiä, namskis.




Huomenna starttaakin sitten pitkä istumis-, löhöily- ja herkuttelujakso kun jääkiekon MM-kisat alkaa! Ei vaan, täytyy ihan oikeesti opetella kattoon niitä ilman että lappaa kokoajan suuhun jotain epäterveellistä. :D Saas ny nährä miten Suomen pojat pärjää jäällä tänä vuonna.






 

4 kommenttia:

  1. Moi! Hienoa lukea teistä. Voitko vielä laittaa jotain kuvia talostanne?Terveisin Sirpa

    VastaaPoista
  2. Moikka! On kyllä hauskaa kun saa tätä kautta kuulumisiakin välitettyä :) Kuvia tulee bloginkin puolelle lisää, jahka talo alkaa olla sellasessa kunnossa että on jotain mistä niitä ottaa ;D Myöskään valaistus ei oo paras mahdollinen kännykkäkameralle sisätiloissa :p tällä hetkellä on ulkovuorauksen pesu meneillään, sitten tulee kuvaa ainakin ulkoa päin! :)

    VastaaPoista