INNOSTUMISIA

Talon ehostamisen tiellä on ollut ja tulee olemaan vielä seuraavan muutaman vuoden ajan semmoinen pieni hidaste nimeltä opiskelu. Kieltämättä ajatukset on ollut viime aikoina aikas kaukana kasvatustieteistä kun sormet syyhyää päästä maalaamaan ja tekemään muutenkin uudesta kodista kodin näköistä. Ja tietysti sitä saisikin paljon enemmän aikaseksi, jos ei tarvitsisi kokoajan potea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole lukemassa, eikä opiskelujutut keskeyttäisi hyvää siivous- tai ehostus-flow-tilaa. Mutta, kaikessa on puolensa. Opiskelu tuo hyvää vaihtelua arkeen ja oon kyllä lähestulkoon varma siitä, että olisin ainakin puoliksi seonnut, jos olisin päätynyt viettämään välivuosia lukion jälkeen. Kyllä se opiskeluorientaatio on aina siellä takaraivossa ollut ja halu kehittää itseä koulutuksen myötä. 

Oli muuten ihana noutaa varauksesta näin hyväkuntoinen yksilö! Kolmasosa kirjasta roikkuu tuurin varassa irtonaisena kirjan välissä ja alleviivaukset muiden räävintöjen ohella ovat tehty asenteella "More is more"

Tälle keväälle olisi edessä vielä yksi kahden enkun- ja yhden suomenkielisen kirjan sisältävä tentti (+luennot) ja yksi ryhmätyönä tehtävä essee. Tenttiä varten painin tällä hetkellä yhteisöllistä oppimista käsittelevien kirjojen kanssa ja kyllä ne pikkuhiljaa alkaa lämpiämään mulle. Tai mä niille...

Eilen ainejärjestömme Mentor järjesti työelämäpäivän, jossa oli puhumassa  neljä kasvatustieteen maisteria omasta opiskelu- ja työtaustastaan. Tapahtuma oli mielestäni erittäin onnistunut ja vaikka puhujia yhdisti tietyt työtehtävät ja koulutuspolut, olivat kaikki kuitenkin täysin erilaisia persoonia ja päätyneet aloilleen eri tavoin. Yksi puhuja sanoi, että yleensä se pohtiminen siitä, että miksi on valinnut juuri sen alan millä opiskelee ja mihin on menossa, sijoittuu siihen toisen yliopistovuoden paikkeille. Itse voin ainakin allekirjoittaa tämän. Tässä tuntuu olevan jotenkin sellaisessa välivaiheessa, jossa pitäis jo ihan tosissaan alkaa miettimään että paetakko vähin äänin takavasemmalle vai edetäkkö määrätietoisesti kandintyötä kohti. Eilen sain kuitenkin taas pitkästä aikaa jonkinlaisia oivalluksia omaan alaani liittyen ja vahvistusta sille, että olen ylipäätään valinnut oikein. Oivalluksiin näytti muutenkin olevan sopiva päivä. Pohdin pitkään, että menisinkö vielä työelämätapahtuman jälkeen kolmetuntiselle luennolle, mutta onneksi menin, koska vastassa oli muun muassa mielenkiintoisia ryhmäkeskusteluita Alppilan koulun opettajan erottamisjupakasta.

Välillä kuitenkin innostuminenkin saattaa tuntua yllättävän raskaalta. Silloin lakataan kynnet ja lähdetään opiskelijakavereitten kanssa risteilylle. Ainaski! Viikonloppu tais alkaa jo nyt ku tarkemmin aattelee. :) 

Ainiin, elämään tulee parin viikon päästä myös yksi muuttuja lisää kun nyt ois sitte töitäki tehtävänä pitkästä aikaa! Suurehko kivi vierähti sydämeltä kun parinkymmenen hakemuksen jätön ja useiden ei-vastausten jälkeen kuulin, että pääsen extraajan hommiin Ideaparkin H&M:lle. Toivon mukaan tässä on paikka jossa voin olla ja viihdyn vähintään koko opiskelujen ajan. Ainakin ala on just sitä mitä haluan, vaikkei nyt ainakaan äkkiseltään liity mitenkään omaan opiskelualaan, mutta sitähän ei koskaan tiedä. :)